tiistai 19. marraskuuta 2019

Vapaana laiduntava eläin, ei välttämättä ole onnellinen eläin




Meidän kanat ovat kaikella mittapuulla vapaita. Ne saavat ulkoilla päivittäin tarhassa ja joskus vapaana pihallakin. Kanalla on monta vihollista. Meillä on käynyt kettu ja kanahaukka. Kummatkin ottivat saaliikseen yhden kanan – ja tietenkin juuri sen kaista persoonallisimman yksilön. Niin nytkin eräänä loppu elokuun aamuna.


Siinä puukko kädessä seisoessani ja katsoessa päätöntä kanaa mietin, millainen kiputuntemus on kuolleella eläimellä? Onko kipua niin kauan kun eläimen refleksit toimii? Ei ole pystytty osoittamaan mihin asti eläin tuntuu kipua kuoleman jälkeen. Joka tapauksessa kipu on varmasti lyhyempi, kuin haukan kynsissä elävänä syödyksi tuleminen.  

Vapaankanan vei haukka


Pedot alkavat ensin syömään ja uhriksi joutunut saalis kuolee vasta sitten vammoihinsa.
Onko oikein pitää kotieläimiä vapaana pihalla, kun riskinä voi olla jonkin pedon saaliiksi joutuminen?

Meillä liikkuu täällä Uudellamaalla susiakin. Lähin susihavainto on 2km päästä meiltä. Silti lampaat laidunsivat meillä kesällä. Perustelin itselleni asian niin että lampaalla on parempi saada elää lajityypillisesti ulkona laiduntaen, kuin sisällä kuivaheinää syöden. Oli olemassa riski että lampaat joutuisivat suden suuhun, mutta kuinka todennäköistä se olisi?

Aina eläinten olosuhteita mietittäessä pitää puntaroida hyödyt ja haitat. Silti se että sudet uhkaavat kotieläimien turvallisuutta ei tarkoita sitä että sudet pitäisi tappaa. Jokaisen villieläimenkin pitää syödä. Eläin ei osaa tappaa saalistaan ensin ja syödä vasta sitten. Jos laitat eläimen laiduntamaan pellolle tai pidät kanoja vapaana, otat riskin että jokin peto nappaa sen saaliikseen. Monesti eläinten aitaaminen susi- tai haukka varmalla aidalla heikentää myös kotieläinten olosuhteita, sillä se pienentää väistämättä laitumen tai tarhan kokoa. Kanoista ollessa kyse, niiden soisi pääsevän kuopsuttamaan matoja ja syömään tuoretta ruohoa, joka tarhassa ei ole mahdollista. Tuoko aitaaminen sellaista hyötyä ikinä, että siihen käytetyt resurssit ovat sen väärti?

Åå kuoli haukan hyökkäykseen.

Kotikanalaa pitäessä tulee myös mietittyä yksilön arvoa. Pienessä kanalassa persoonat tulevat esiin. Meidän Åå hurmasi kaikki erikoisella olemuksellaan ja saikin monta lempparinimeä. Samoin Tiltu. Mietin miten kerron lempparikanan pois menosta lapsille? Todennäköisesti vain kerron ja mietitään että se meni taivaaseen Rico-koiran kanssa. Vaikka meillä on teurastettu monia eläimiä ruuaksi, on ihan eri asia menettää persoonallinen lemmikkikana. Tästä ei edes voinut varoittaa etukäteen kunnolla. Toki lapset tietävät, että riskinä kanoilla on kettu ja kanahaukka.

Tälläisiä kysymyksiä pohdin pestessäni käsiäni juuri tappamani kanan verestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti